Afrikka on ilmastonmuutoksessa keskeisessä asemassa.
YK:n pääsihteeri António Guterres mainitsi tammikuisen Davosin taloudellisen foorumin puheessaan ilmastonmuutoksen olevan tärkein maailmanlaajuinen uhka lähitulevaisuudessamme. Todellisuus tuntuu olevan pahempi kuin tiedemiehet ovat ennustaneet. Olemme liikkumassa dramaattisesti kohti vapaasti laukkaavaa ilmastonmuutosta mutta samalla poliittinen päätöksenteko näyttää hidastuvan.
Afrikka on ilmastonmuutoksessa keskeisessä asemassa. Afrikan miltei miljardiin nousevasta väestöstä useimmat ovat erittäin haavoittuvassa asemassa ilmastonmuutokseen nähden. Suurin osa vähiten kehittyneistä maista sijaitsee Afrikassa. Kuivuudet yleistyvät jo ennestään karuilla alueilla ja Sahara etenee etelään päin. Trooppiset myrskyt yleistyvät ja aiheuttavat valmistautumattomalle väestölle suhteellisesti valtavaa tuhoa, kuten näimme Mosambikin trooppisen myrskyn tapauksessa maaliskuussa. Myös kalakannat ovat laskussa niin ylikalastuksen kuin lämpenevän ja happamoituvan meriveden seurauksena.
Edellisestä johtuen, afrikkalaisten muuttopaine Euroopan suuntaan on valtava. Arviointien mukaan Saharan eteläpuolisissa maissa on jopa 100 miljoonaa lähtökuopissa olevaa ihmistä, jotka eivät näe tulevaisuutta ilmastoltaan epäsuotuisaksi muuttuvassa ja maaseudultaan köyhtyvässä Afrikassa. He ovat niitä, jotka kolkuttelevat massoina Euroopan porteilla.
Afrikan oma suurin panos ilmastomuutoksen pahentamiseksi on metsien häviäminen ja niiden heikentyminen ylilaiduntamisen, tehottoman maatalouden ja polttopuuhankinnan vuoksi. Samalla Afrikan metsien hävitys pahentaa ilmastomuutosta, koska metsien harventuminen kohottaa lämpötiloja, haihduttaa vesistöjä ja jouduttaa orgaanisen maaperän aineksen häviämistä, vaikeuttaen ennestään afrikkalaisten elinmahdollisuuksia.
Nähdäkseni maanpuolustus voidaan tulkita myös ulkorajojemme puolustamiseksi laittomilta ja hallitsemattomilta loukkauksilta. Nykypäivänä eurooppalaisen vapaan liikkumisen aikana tämä tarkoittaa usein Euroopan ulkorajoja. Suomenkin etu on siis Euroopan rajojen pitävyyden tukeminen. Tämä vuorostaan edellyttää sellaisia toimia, joilla hallitsemattomat väestön muutot Afrikasta saadaan pysäytettyä ja afrikkalaisten elinmahdollisuudet lähtömaissa turvattua. Tässä Euroopan ja Suomen tukitoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi juuri Afrikassa tulevat tarpeeseen.
YK:n ilmastosopimuksen teknologiakeskus CTCN on teknologiapalvelu, joka tukee kehitysmaiden omia ilmastotoimia antamalla asiantuntija-apua yksittäisiin hallitusten priorisoimiin avunpyyntöihin. Afrikasta teknologiakeskukselle on osoitettu pyyntöjä mm. kansallisten sopeutumishankkeiden rahoitussuunnitelmien laatimiseksi, laidunalueiden restauroimiseksi, kestävien maa- ja metsätalouden tekniikoiden kehittämiseksi, maataloustuotteiden käsittelyn ja varastonnin parantamiseksi ja rannikoiden suojaamisen edistämiseksi.
Niinpä Keniassa on keskuksen avulla aloitettu kuivien alueiden vedenjakelun kehittäminen, Ghanassa keskus on suunnitellut uusimpaan tietotekniikkaan pohjautuvaa varoitusjärjestelmää kuivien kausien satojen suojelemiseksi ja Zimbabwessa on otettu kansalliseen käyttöön ilmastokestävän maatalouden opas. Maatalous on edelleen Afrikan suuren väestön elinkeino ja sen kestävänä pitäminen on kriittinen edellytys maiden kehittymiselle.
Suomalaisen kestävän metsätalouden osaamisen välittäminen olisi ensiarvoisen tärkeätä niin biologisten elinympäristöjen palauttamisessa kuin kestävän metsiin ja biotuotteisiin pohjautuvan talouden kasvattamisessa. Afrikassa tarvitaan koko metsätalouden tuotantoketjun tukemista metsien kasvatuksesta puiden käsittelyyn ja puupohjaisten tuotteiden ja rakenteiden markkinointiin. Tämä suojelee metsiä, kasvattaa hiilivarastoja, kehittää metsätaloutta ja luo työpaikkoja. Afrikassa metsät kasvavat nopeasti ja taloudelliset edellytykset ovat olemassa.
Suomalaiset toimijat, kuten Finnfund, ja monet asiantuntijalaitokset ovat jo vahvasti Afrikan maaperällä tuomassa kehitystä ja vaurautta juuri yleisen turvallisuuden kannalta kriittisille alueille. Esimerkiksi Finnfund on investoinut jo lähes 100 miljoonaa euroa kestävään metsätalouteen, ja sen tukema Miro Forest -hanke Ghanassa ja Sierra Leonessa kasvattaa talousmetsiä tuhansilla hehtaareilla ja tuottaa puutavaraa rakennusteollisuudelle ja polttoaineeksi, suojellen luonnonmetsiä hakkuilta.
Kansainvälisen ilmastopaneelin dramaattisten havaintojen ja suositusten pohjalta Suomenkin on nyt harkittava uusia vahvoja toimia ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Kaikkia ilmastotoimia ei kuitenkaan voida toteuttaa kotimaassa, jos haluamme turvata taloudellisen toiminnan perustamme. Siten niin suomalaisen järkevän ilmastopolitiikan kuin laajennetun maanpuolustuksenkin kannalta Suomen aktiivinen toiminta Afrikassa juuri metsätalouden alalla on mitä parhainta kansainvälistä ilmastoyhteistyötä.
Kirjoittaja
Jukka Uosukainen nimitettiin vuonna 2014 uuden YK:n ilmastoteknologiakeskuksen CTCN:n ensimmäiseksi johtajaksi. Aiemmin hän on toiminut erilaisissa kansainvälisten ympäristöasioiden edistämisen tehtävissä mm. ulkoministeriössä ja ympäristöministeriössä. Uosukainen on suorittanut 200. maanpuolustuskurssin.