Hyödyntämällä vuosikymmenten aikana rakennettuja vahvoja verkostoja ja positiivista maakuvaamme voimme ylläpitää ja vahvistaa maidemme välisiä yhteyksiä myös vaikeina aikoina ja samalla rakentaa transatlanttista yhteistyötä.
Kulttuuriperintö ei ole mitä tahansa materiaa, vaan voimakas ideologinen ja poliittinen ase.
Maanpuolustus-lehti kutsui juuri päättyneeltä 248. maanpuolustuskurssilta neljä kurssilaista keskustelemaan Suomen suunnasta.
Julkisen sektorin on tärkeää ymmärtää luovan kentän kansainvälinen potentiaali.
Venäjän keskeinen vaikuttamisen väline entisen Neuvostoliiton tasavalloissa ja Itä-Euroopassa on edelleen yhteinen kieli ja siihen liittyvä kulttuuri.
Isänmaallisuus on paitsi henkilökohtainen myös kollektiivinen arvo. Mikä olisi se oman aikamme kokoava voima, jonka innoittamana asettuisimme yhteiseen rintamaan?
Kulttuuristen oikeuksien yhdenvertainen turvaaminen ja kunnioittaminen tulisi nähdä kestävän yhteiskunnan keskeisenä turvallisuus- ja voimavaratekijänä.
Suomalainen meritieto löytyy nyt
yhdestä osoitteesta. Huhtikuussa
avattu portaali on kansainvälisestikin
merkittävä kokonaisuus.
Keräilyn ja esittämisen historia tuntee koko joukon kummallisuuksia, jotka eivät enää tämän päivän näkökulmasta täytä sopivaisuuden tunnusmerkkejä. Myös taiteen historia on täynnä tirkistelylle alttiita aiheita. Kuinka näitä esimerkkejä tulee lukea? Pitääkö hävetä? Vai kontekstualisoida?
Mitä museot voivat omistaa, tutkia, tulkita ja esittää ja millä perustein? Entä missä menevät sopivaisuuden rajat? Osa kysymyksistä on helppoja ja vastaukset löytyvät museoalan eettisistä ohjeista, hyvistä käytännöistä ja lainsäädännöstä. Osan kanssa joudutaan testaamaan ajattelun rajoja. Nyt puhuttavat museoiden kolonialistinen historia, kulttuuriesineiden palauttaminen sekä yhteiskunnallisesti vaikeat kysymykset.
Kulttuuriperinnössä kiteytyvät yhteiskunnan poliittiset ja yhteisölliset arvot. On mahdollista, että rauhan ajan yhteiskunnissa kulttuuriperintöä tuhotaan lähinnä siksi, että se ilmentää yhteiskunnallista valtaa elinympäristössämme.
Suomalaisen musiikin kansallinen narratiivi on kulkenut perinteisesti Kalevalan, talvisodan, luonnon, murheellisten laulujen maan, hangen ja sisun kautta. Musiikki on kuitenkin jo itsenäistymisaatteen heräämisesti lähtien ollut Suomelle myös kansainvälistä vertaiskommunikaatiota ja suorituskykyä. Siksi se on muuttuvan ja kansainvälistyvän suomalaisuuden luonteva tulkki.
Maanpuolustus-lehti
PL 266
00171 Helsinki
toimisto@maanpuolustuskurssiyhdistys.fi
+358 40 149 3649
© 2024 Maanpuolustus-lehti