Kansallinen avaruusomavaraisuus, kyberturvallinen satelliittitoiminta ja ajantasainen kriisiviestintä ovat jokaisen itsenäisen valtion velvollisuuksia. Kriisitilanteessa muualta tuleva apu voi viivästyä tai sen perille pääsy voi estyä, jolloin kansallinen osaaminen luo turvallisuutta.
Transatlanttinen avaruusyhteistyö
Yhdysvalloissa avaruus ja erilaisiin uhkiin varautuminen ovat kansakunnan toiminnan ytimessä. Avaruus on osa amerikkalaisten arkipäivää, siinä missä revontuliin liittyvät sähkömagneettiset häiriöt ovat Suomen Lapissa asuvien ihmisten arkea. Yhdysvalloissa luonnonuhkiin ja ihmisten tuottamiin riskeihin varautuminen on suunniteltua ja systemaattista. Avaruustoimintaa varten perustettiin vuonna 1917 neljän National Advisory Committee for Aeronautics, eli NACA-keskuksen verkosto (Langley, Ames, Glenn ja Armstrong). Verkostoon yhdistettiin vuonna 1958 kaksi armeijan tutkimuslaitosta (JPL, Marshall) ja toimipaikat nimettiin NASA-keskuksiksi. Muutamassa vuodessa toiminta laajeni ja tarvittiin neljä uutta keskusta (Goddard, Stennis, Johnson ja Kennedy). Kullakin keskuksella on oma erillistehtävänsä, mutta yhdessä ne muodostavat maailman johtavan avaruuskeskuksen.
Suomalaisten ja amerikkalaisten avaruusyhteistyö on perustunut luontaiseen työnjakoon ja toisiaan täydentävään osaamiseen amerikkalaisten tähdätessä avaruuden valloitukseen ja suomalaisten keskittyessä maanpinnalta tehtävään pitkäaikaiseen avaruuden havainnointiin. Vuodesta 1913 suoritetut yhtäjaksoiset omat suomalaiset avaruuden mittaukset ja vuonna 2022 solmittu puolustusyhteistyösopimus DCA luovat pohjan pitkäaikaiselle transatlanttiselle yhteistyölle huomioiden siviili- ja puolustusyhteistyön näkökohdat.
Kansallinen avaruusturvallisuus ja SafeEarth-tutkimusohjelma
Suomessa yliopistojen profilaatio tähtää osin samoihin päämääriin kuin NASA-keskusten toiminta Yhdysvalloissa: selkeään tehtäväjakoon ja yhteiseen tavoitteeseen nostaa kansakunnan tutkimusosaamisen tasoa. Kukin yliopisto profiloituu ja vahvistaa osaamistaan valitsemillaan strategisilla painopistealueilla. Näin rakentuu koko Suomen kattava osaamisverkosto, missä koko Suomen osaamistasoa saadaan nostettua ilman että liiallinen kilpailu vie voimavaroja uuden tuottamiselta.
Oulun yliopisto on valinnut turvallisuuden yhdeksi kolmesta profilaatioalastaan vuosille 2025–2030. Turvallisuuteen keskittyvässä uudessa SafeEarth-tutkimusohjelmassa tutkitaan kokonaisturvallisuutta avaruusriskien, kyberuhkien sekä kriiseihin ja turvallisuuteen liittyvän kommunikaation näkökulmasta. SafeEarth tähtää kokonaisvaltaiseen kyber- ja avaruusriskien ymmärtämiseen ja tarjoaa tutkimukseen pohjautuvaa tietoa vuorovaikutustietoisuudesta sekä informaatiovaikuttamisesta viranomaisyhteistyön ja päätöksenteon tueksi.
Tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Jokaisella maalla tulee olla omaa kyvykkyyttä seurata ja reagoida tunnettuihin ja odotettavissa oleviin riskeihin.
Kuva: Matias Takala
Uusia mahdollisuuksia
Avaruus tarjoaa tiedonjanoisille hämmästeltävää ja uusia mahdollisuuksia digitalisoituville yhteiskunnille. Avaruuden lähes rajattomat resurssit ovat ihmiskunnan hyödynnettävissä, mikäli onnistutaan avaruusresurssien hakemiseen soveltuvan avaruuskelpoisen teknologian kehittämisessä.
Käytännössä lähes kaikki yhteiskunnat ovat avaruusriippuvaisia. Riippuvuus ei ole kehittynyt yhtäkkiä vaan pikkuhiljaa ihmiskunnan teknologisen kehittymisen myötä. Avaruusuhkien havainnointi vaatii huippuunsa viritetyt tieteelliset mittalaitteet ja infrastruktuurit sekä ympärivuorokautisen operatiivisen kyvykkyyden. Observatorioilla ja tutkimuslaitoksilla mitataan ja valvotaan yötä päivää, jotta ihmiset voivat nukkua yönsä rauhassa.
Oulun yliopiston johtama Naton DIANA-testikeskus yhteistyössä SafeEarth-tutkimusohjelman kanssa parantaa edellytyksiä turvalliselle avaruuspohjaiseille tiedonsiirrolle sekä vahvistaa maan pinnalla ja avaruudessa olevien järjestelmien turvallisuutta.
Murrokselliset avaruusteknologiat
Avaruuden turvallinen käyttö edellyttää ympäristöön liittyvien uhkien ja niiden yhteisvaikutusten tuntemista sekä uudenlaisten teknologioiden kehittämistä. Naton Science for Peace and Security -ohjelman DECC-hankkeessa laajennetaan Sodankylän geofysiikan observatorion meteoritutkaa. Tutkalla pystytään havaitsemaan avaruuden kohteita ja ilmiöitä, esimerkiksi erottelemaan toisistaan avaruusromu, mikrometeoroidit, ilmakehän keinotekoiset metallikerrokset, gravitaatioaallot sekä revontulihiukkaset.
Euroopan puolustusrahasto EDF tukee murroksellisten teknologioiden kehittämistä ja niiden tuottamien tietojen soveltamista turvallisuuden lisäämiseksi. Oulun yliopisto osallistuu Bodyguard- ja Newsroom-hankkeisiin tuottamalla tietoa avaruuden ja kyberturvallisuuden tilannekuvista ja kartoittamalla todettujen uhkien vaikutusta sekä tekemällä korjausehdotuksia nykytilanteeseen.
Pitkäaikaista arktista havaintotoimintaa sekä kyberturvallista ja faktapohjaista viestintää tarvitaan uudessa geopoliittisessa tilanteessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Arktisten avaruusuhkien ja kyberturvallisen avaruustoiminnan osaaminen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta voisi olla entistä selvemmin Suomen käyntikortti maailmalla.
Kirjoittajat
Eija Tanskanen on Sodankylän geofysiikan observatorion johtaja ja avaruusfysiikan professori Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa keskittyy avaruusuhkiin sekä niiden vaikutuksiin teknologisissa järjestelmissä. Tanskanen johtaa SafeEarth-tutkimusohjelmaa ja on suorittanut 249. maanpuolustuskurssin.
Kimmo Halunen on kyberturvallisuuden professori Oulun yliopistossa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa. Hänen tutkimuksensa on keskittynyt salausmenetelmien sovelluksiin eri osa-alueilla ja lisäksi erilaisten disruptiivisten teknologioiden kyberturvallisuuteen. Tutkimuksessa hän on tehnyt yhteistyötä Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen ja MPKK:n kanssa. Halunen toimii varajohtajana SafeEarth-tutkimusohjelmassa.
Pentti Haddington on Oulun yliopiston englannin kielen ja vuorovaikutuksen professori, joka on erikoistunut puheen ja multimodaalisen vuorovaikutuksen tutkimukseen. Hänen hankkeissaan tutkitaan vuorovaikutusta osana monikansallista kriisinhallintakoulutusta sekä erilaisia digitaalisia ympäristöjä. Hankkeet tekevät yhteistyötä Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) ja CMC Finlandin kanssa.
