Arvopohjainen realismi Lähi-idässä

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uusi ohjenuora on kiitelty ja kiistelty ”arvopohjainen realismi”. Lähi-idän konflikti on tiukka testi sanaparin molemmille osille. Mielipiteet jakautuvat jo arvojen kohdalla: siinä missä yhdet painottavat Israelin roolia demokratian ja läntisten arvojen esitaistelijana, tuovat toiset esiin Gazan siviilien kärsimystä.

Yhtä lailla kysymyksiä liittyy realismiin. Tulisiko Suomen puolustusta vahvistavat asekaupat asettaa etusijalle? Miten tämä vaikuttaisi Suomen arvovaltaan globaalissa etelässä? Ajaako Nato-jäsenyys Suomea myötäilemään USA:n kantoja, vai antaako se päinvastoin selkänojaa itsenäisen kannan paaluttamiseen? Miten Lähi-idän tilanne heijastuu Ukrainaan ja päinvastoin?

Kesäkuussa julkaistu valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko tyytyy toteamaan, että Israelin ja palestiinalaisten konflikti on tärkeää ratkaista kestävällä tavalla, ja toistamaan Suomen tuen osapuolten kesken neuvotellulle kahden valtion mallille. Tasavallan presidentti Stubb pyrki elokuun lopulla tarkentamaan, miten Lähi-itää lähestytään arvopohjaisesta realismista käsin: Suomi ei esimerkiksi ole Israelin tai Palestiinan puolella, vaan rauhan puolella. Lisäksi Palestiinan tunnustaminen on vain ajan, mutta toisaalta nimenomaan oikean ajoituksen kysymys.

Arvopohjainen realismi voi vielä osoittautua hyödylliseksi kehikoksi Lähi-idässä. Se tarvitsee silti lisää sisältöä, mikäli Suomi haluaa selonteon mukaisesti jatkaa ”ponnisteluja vakauden lisäämiseksi Lähi-itään osana kansainvälistä yhteisöä”. Arvopohjainen realismi toimii kompassina, mutta vasta kuljettu polku näyttää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan uuden suunnan.

Puoluerajat ylittävien ulko- ja turvallisuuspoliittisten kantojen muotoilu on kuitenkin Lähi-idän kohdalla vaikeaa. Se uhkaa käydä yhä vaikeammaksi, kun Israelin ja Palestiinan konflikti työntyy iltauutisista ja sanomalehtien sivuilta sisäpolitiikkaan. Hamasin terrori-isku ja Gazan siviilien kärsimys ovat järkyttäneet läpi poliittisen kentän, mutta myös koventaneet asenteita puolin ja toisin. EU:sta ei nyt ole apua, sillä unionin Lähi-idän politiikka on täysin hajallaan.

Presidentti Stubbin mukaan Lähi-idässä punnitaan ”arvoja, realismia ja intressejä”. Syyskuun Maanpuolustus-lehti tuo tähän panoksensa tarkastelemalla Israelin ja Palestiinan konfliktia eri näkökulmista, asettamalla sen alueelliseen kontekstiin ja arvioimalla vaikutuksia Suomelle. Linjakeskustelua tarvitaan paitsi Lähi-idän muuttuvan tilanteen myös Suomen muuttuneen aseman myötä.