Suomen sotilaallinen puolustus perustuu uskottavan valmiuden ja suorituskyvyn muodostamaan pidäkkeeseen ja torjuntakykyyn. Sotilaallisen puolustuksen päämääränä on turvata alueellinen koskemattomuus, kansan elinmahdollisuudet, perusoikeudet ja valtionjohdon toimintavapaus sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä. Puolustusvoimat kehittää jatkuvasti valmiuttaan nopeasti torjua erilaisia sotilaallisia uhkia. Valmiuden oikea-aikaisella säätelyllä pyritään ensisijaisesti estämään tilanteen kiristyminen sotilaallisen voiman käytöksi Suomea kohtaan.
Kova voimapolitiikka on palannut kansainvälisiin suhteisiin – viimeisimpänä esimerkkinä Venäjän laaja hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomi ja Puolustusvoimat sen osana on reagoinut havaittuun muutokseen jo vuosia, oli kyse materiaalihankinnoista tai lainsäädäntötyöstä. Erityisesti viime vuosien lainsäädäntötyö on tehostanut merkittävästi kokonaisturvallisuuteen liittyvää valmiuden säätelyä, viranomaisyhteistyötä, aluevalvontaa sekä tiedonhankintaa.
Kuva: Ilmavoimat
Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan uusi tiedustelulainsäädäntö antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet havaita kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen kohdistuvia uhkia. Selonteon linjauksen mukaan on varmistuttava siitä, että kansalliseen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyviä kysymyksiä koskeva lainsäädäntö on ajantasainen. Vuoden 2019 kesäkuussa voimaan astunut laki sotilastiedustelusta paransi sotilastiedustelun tiedonhankinnan edellytyksiä merkittävästi. Puolustusvoimat pitää jatkuvasti yllä toimintaympäristön tilannekuvaa ja varmistaa alueellisen koskemattomuuden kaikissa olosuhteissa. Laki on parantanut Puolustusvoimien kykyä seurata ja ennakoida muutoksia toimintaympäristössä.
Sotilastiedustelun tiedonhankintaa ohjataan vuosittain asetettavilla painopisteillä. Näiden valmistelun vastuu on Pääesikunnalla. Sotilastiedustelun painopisteiden suunnitteluprosessi on sovitettu ajallisesti Puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnittelun aikatauluun, jolloin kehittyvän tehtäväkentän mahdolliset resurssitarpeet voidaan huomioida myös yleisessä suunnittelussa.
Lain voimaan astumisen myötä kehittyivät myös sotilastiedustelun tehtävien suunnitteluprosessi ja vuosittaisten painopisteiden asettamisen yhteydessä käytävä vuoropuhelu. Tulevan vuoden tehtävien perustan valmistelu käynnistyy kevätkaudella sotilastiedustelun Puolustusvoimien ja valtion johdon kanssa käymällä vuoropuhelulla. Sotilas- ja siviilitiedustelutoimintaa sovitetaan yhteen tasavallan presidentin, valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, puolustusministeriön ja sisäministeriön kesken sekä tarvittaessa muiden ministeriöiden ja viranomaisten kesken. Valmisteluvaiheessa yhteistyö yhteensovittamista ohjaavien tahojen kanssa on tiivistä. Prosessin myötä saavutetaan viranomaisten ja valtion johtamista tasapainoisesti palveleva kokonaisuus. Sotilas- ja siviilitiedustelun painopisteet tukevat ja täydentävät toisiaan sekä lomittuvat kattavaksi kokonaisuudeksi. Painopisteet ohjaavat tiedustelun kohdistamista ja tietoa hankitaan uhkaperusteisesti. Strategisella tasolla tietoa tarvitaan kotimaasta ja ulkomailta valtiojohdon ulko- ja turvallisuuspoliittista sekä kansallisesta turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta vastaavien tahojen päätöksentekoa varten.
Valmisteluiden päätteeksi pidettävän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteisen kokouksen (TP-UTVA) käsittelyn jälkeen Puolustusvoimien toimintaa ohjaava puolustusministeriö käskee painopisteet Pääesikunnalle.
Puolustusvoimien kannalta tiedustelutehtävien valmisteluprosessi päättyy käskettyjen painopisteiden mukaisten tulevan vuoden tiedustelutehtävien tarkentamiseen ja edelleen käskemiseen asiakirjalla sotilastiedustelulle. Sillä määritetään tarkemmat tehtävät sotilastiedustelun keskeisille johtoportaille ja joukoille. Tarkemmat tiedusteluvaatimukset tiedusteluorganisaatioille muodostetaan käskettyjen painopisteiden alle tuotettavilla alakysymyksillä ja tietovaatimuksilla.
Painopisteiden ajankohtaisuutta ja toteutumista seurataan aktiivisesti. Painopisteiden seurantaan liittyen tiedustelua ohjaavat ministeriöt antavat kerran vuodessa TP-UTVA:lle selvityksen tiedustelun kohteita koskevista painopisteistä. Sotilastiedustelussa menettely perustuu sotilastiedustelusta annetun lain 16 §:ään. Pykälän mukaan selvitys voidaan antaa myös TP-UTVA:n pyynnöstä tai puolustusministeriön omasta aloitteesta.
Kaiken kaikkiaan sotilastiedustelun toimintakyky on kasvanut ja uudet suorituskyvyt tuovat kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellistä tietoa Puolustusvoimien ja valtion johdolle sotilastiedustelun jatkaessa tiedustelupalveluna jo 105 vuoden kokemuksella.
Kirjoittaja
Eversti Markku Pajuniemi toimii apulaisosastopäällikkönä Pääesikunnassa. Hän on palvellut uran alkuvaiheessa maavoimissa Jääkäriprikaatissa ja Pohjoisen Maanpuolustusalueen esikunnassa. Hän siirtyi Pääesikuntaan 2010-luvun alussa ja on palvellut esikunnassa useissa eri tehtävissä. Pajuniemi on suorittanut 242. Maanpuolustuskurssin.
