Juhlimme tänä vuonna Puolustusvoimien 100-vuotistaivalta suurella ylpeydellä. Puolustusvoimilla on ollut tärkeä tehtävä Suomen itsenäisyyden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa läpi historian, niin rauhan kuin sotienkin aikana.
Aikojen saatossa Suomen puolustuksen toteutus ja sen järjestelyt ovat muuttuneet useaan otteeseen niin toimintaympäristön muutosten, tekniikan kehittymisen kuin taloudellisten realiteettienkin ohjaamina. Puolustusvoimien toiminnan kova ydin on kuitenkin pysynyt ennallaan koko olemassaolomme ajan. Olemme läpi maamme itsenäisyyden varautuneet konflikteihin ja kehittäneet toimintaamme rauhan säilyttämiseksi mutta tarvittaessa myös Suomen puolustamiseksi aseellisesti.
Puolustusvoimat on tänään hyvässä iskussa. Puolustusvoimien toiminta- ja käyttöperiaatteet, organisaatio ja puolustusmateriaali vastaavat hyvin päivän tarpeisiin. Kaiken takana on ammattitaitoinen ja työlleen omistautunut henkilöstö.
Työ Puolustusvoimien kehittämiseksi jatkuu edelleen. Tällä hallituskaudella laaditut ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen selonteko antavat puolustuksemme kehittämiselle selkeät suuntalinjat pitkälle 2020-luvulle. Näistä lähtökohdista Puolustusvoimilla on tukeva perusta ponnistaa toimintansa toiselle vuosisadalle.
Turvallisuusympäristö ja sodan kuvan muutos
Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut viime vuosina entistä epävakaammaksi ja ennustamattomammaksi. Samalla sotilaallinen toiminta lähialueellamme on voimakkaasti lisääntynyt puolen vuosikymmenen takaiseen aikaan nähden.
Venäjä on tuonut uusia asejärjestelmiä rajojemme läheisyyteen ja vahvistanut joukkojaan Läntisen sotilaspiirin alueella. Nato ja Yhdysvallat ovat niin ikään vahvistaneet itäisen Euroopan ja Baltian alueen puolustusta sijoittamalla alueelle pysyviä joukkoja ja järjestelmiä. Itämeren alueen valtiot ovat vastanneet turvallisuusympäristön muutoksiin kehittämällä asevoimiensa valmiutta, päättämällä uusista materiaalihankinnoista ja korottamalla asevoimiensa määrärahoja.
Perinteisen, maalla, merellä ja ilmassa tapahtuvan toiminnan ohella myös tietoverkoista ja -järjestelmistä, kybertoimintaympäristöstä, on tullut sodankäynnin näyttämö. Samalla tietoverkoista ja niissä olevasta informaatiosta on tullut keinoja vaikuttaa vastustajaan tavanomaista sotilaallista toimintaa laajemmin ja yllättävämmin. Esimerkiksi tietoverkkohyökkäyksellä voidaan yhdenaikaisesti ja nopeasti lamaannuttaa monia yhteiskunnan kriittisiä toimintoja. Perinteisiä ja uusia sodankäynnin keinoja voidaan niin ikään käyttää yhdessä monin eri tavoin.
Puolustuksen perustana Suomen malli
Sotilaallinen maanpuolustus on osa Suomen kokonaisturvallisuuden elintärkeitä toimintoja muun muassa väestön toimintakyvyn ja palvelujen sekä sisäisen turvallisuuden ohella. Suomen puolustuksen perustana säilyy olosuhteisiimme ja tarpeisiimme rakennettu Suomen malli, joka kuvaa Suomen puolustuksen periaatteet ja toteutuksen. Puolustuskykymme perustana ovat yleinen asevelvollisuus, sotilasliittoihin kuulumattomuus ja uskottava, koko maan kattava puolustus. Valintojemme taustalla on kansalaisten luja maanpuolustustahto.
Suomen puolustuskyky muodostuu toimintaympäristöön suhteutetuista maa-, meri- ja ilmapuolustuskyvyistä sekä niitä tukevista yhteisistä suorituskyvyistä, mutta myös kyvystä ottaa vastaan kansainvälistä apua. Sotilaallisten kriisien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa hyökkäyksen torjuntaan tarvitsemme sekä moderniin teknologiaan perustuvia kärkikykyjä että laajaa reserviä.
Kuva: Puolustusvoimat
Yleisellä asevelvollisuudella on keskeinen merkitys Suomen sotilaalliselle maanpuolustukselle. Asevelvollisuus, joka pohjautuu kaikkia kansalaisia koskevaan maanpuolustusvelvoitteeseen, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ylläpitää sekä rauhan että sodan ajan puolustuskyky. Sodan ajan joukkojen ytimen muodostavat ammattisotilaat, mutta Suomen puolustaminen poikkeusoloissa perustuu asevelvollisuuden kautta tuotettuun reserviin. Asevelvollisten osuus sodan ajan 280 000 sotilaan vahvuisista joukoistamme on yli 90 prosenttia.
Asevelvollisuusjärjestelmämme toimii hyvin. Kykenemme sen avulla tuottamaan ja ylläpitämään tarvittavat sodan ajan joukot koko Suomen puolustamiseksi. Yleisellä asevelvollisuudella on suomalaisten keskuudessa myös vankka asema. Neljä viidesosaa kansasta kannattaa nykyistä, miesten yleiseen asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää, jota vapaaehtoisen asepalveluksen suorittaneet naiset täydentävät.
Puolustusvoimilla on ollut kolme päätehtävää, jotka ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Heinäkuussa 2017 niiden rinnalle annettiin uusi tehtävä, joka on yksinkertaistetussa muodossaan ”osallistuminen kansainvälisen avun antamiseen”. Uusi tehtävä sallii Suomen antaa kattavasti apua muille valtioille Euroopan unionin kaikkia jäsenvaltioita velvoittavien yhteisvastuu- tai keskinäisen avunannon lausekkeiden perusteella. Samoin lakimuutoksen myötä Suomi voi vastaavasti vastaanottaa kansainvälistä sotilaallista apua.
Kuva: Puolustusvoimat
Puolustusselonteosta selvä suunta puolustuksen kehittämiselle
Puolustuksen kehittämisen painopisteinä ovat valmius, käytöstä poistuvien suorituskykyjen korvaaminen sekä tiedustelu, kyberpuolustus ja kaukovaikuttaminen.
Entistä monimuotoisemmat, nopeammin ja yllättävämmin ilmaantuvat sekä seurauksiltaan vakavammat uhat ovat edellyttäneet Puolustusvoimilta toimintavalmiuden kehittämistä. Ilma- ja Merivoimat ovat perinteisesti valvoneet ja turvanneet jokahetkisen alueellisen koskemattomuutemme. Tilanteeseen vastaamiseksi ilma- ja merivoimien valmiutta on kehitetty edelleen, mutta muutoksen vaikutukset ovat olleet suurimpia Maavoimissa muutettuamme koulutukseen keskittyneen puolustushaaraamme määrätietoisesti valmius- ja koulutusorganisaatioksi. Tämä on tarkoittanut esimerkiksi uusien korkeammassa valmiudessa olevien joukkojen rakentamista ja kouluttamista.
Puolustusvoimien suorituskykyjä kehitetään pitkäjänteisesti. Tämän vuosikymmenen kehittämisen painopiste on Maavoimissa.
Maavoimia kehitetään joukkokokonaisuuksina, joiden varustusta ja suorituskykyä kehitetään jatkuvasti vuosikymmenestä toiseen. Maavoimien merkittävimpiä suorituskykyhankkeita ovat uusien sodan ajan joukkojen varustaminen sekä muun muassa maavoimien liikkuvuuden, nopean toimeenpanokyvyn, tulivoiman ja iskukyvyn kehittäminen. Esimerkiksi tykistöjärjestelmämme, joka on yksi Euroopan suurimmista, kauaskantoisen tulivoiman vahventamisesta kertovat K9-panssarihaupitsi- ja GMLRS-rakettihankinnat. Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut ovat puolestaan lisänneet Maavoimien iskukykyä.
Kuva: Puolustusvoimat
Meri- ja Ilmavoimien kehittäminen ilmenee järjestelmien, kuten alusten ja lentokoneiden, hankintoina. Meri- ja Ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä peräkkäin 2020-luvulla. Ensi vuosikymmenen alkuun sijoittuvat, poistuvia suorituskykyjä korvaavat alus- ja hävittäjähankinnat ovat puolustuksemme elintärkeitä strategisia hankkeita.
Merivoimien Laivue 2020:llä korvaamme seitsemän elinkaarensa päässä olevaa alusta. Hanke on edellytys meripuolustuksen tehtävien toteuttamiseksi myös ensi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Hornet-hävittäjäkaluston korvaaminen monitoimihävittäjillä mahdollistaa jatkossakin kykymme puolustaa koko ilmatilaamme ja ylläpitää ennaltaehkäisevää puolustuskykyä. Hankkeiden valmistelut ovat käynnissä hallitusohjelman ja puolustuselonteon mukaisesti.
Merivoimien tehtävät edellyttävät Laivue 2020:n aluksilta ympärivuotista kykyä pinta-, ilma- ja vedenalaiseen valvontaan, miinoitustoimintaan sekä muuhun tulenkäyttöön. Aluksia käytetään ympärivuotisesti kaikilla Suomen merialueilla ja -ympäristöissä, niin saaristossa kuin avomerelläkin. Alusten operointi ja läsnäolo merellä toimii viestinä puolustuskyvystämme ja -halustamme. Kriisitilanteessa alukset käyttävät mahdollisimman paljon rannikon ja saariston suojaa.
Monitoimihävittäjällä on keskeinen tehtävä Suomen puolustuksessa sekä normaali- että poikkeusolojen haasteisiin vastattaessa. Monitoimihävittäjillä turvataan Suomen ilmatilan koskemattomuus, suojataan yhteiskuntaa ilmahyökkäyksiltä sekä tuetaan maa- ja meripuolustuksen taistelua estämällä hyökkääjän ilmanherruus. Ilmasta maahan -kyvyillä voidaan vaikuttaa kohteisiin, joihin muilla järjestelmillä ei kyetä vaikuttamaan.
Tehtyjen tutkimusten perusteella Hornet-kaluston suorituskykyä ei voida korvata ilmatorjunnalla eikä käytössä tai suunnitteilla olevilla miehittämättömillä ilma-aluksilla, sillä ne kattavat vain osan Hornet-kaluston suorituskyvystä. Puolustusselonteko linjaa, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaan. Käytännössä monitoimihävittäjien määrä ja laatu on mitoitettava siten, että Puolustusvoimien operaatioiden toteuttaminen on mahdollista koko valtakunnan alueella.
Kuva: Puolustusvoimat
Kansainvälinen puolustusyhteistyö tärkeää
Suomi on sotilasliittoihin kuulumaton maa, emmekä voi näin ollen laskea ulkoisen avun varaan. Siitäkin huolimatta puolustusyhteistyö on maamme puolustuskyvyn kannalta merkittävää. Puolustusyhteistyöllä varmistamme kansainvälisen yhteensopivuutemme ja sen myötä kykymme liittää maamme ulkopuolinen apu puolustusjärjestelmäämme.
Suomi tekee puolustusyhteistyötä sekä kahden- että monenkeskisesti. Eri yhteyksissä tehtävässä yhteistyössä ei ole kyse mistään kilpailuasetelmasta, vaan jokaisella yhteistyömuodolla on tarkoituksensa ja paikkansa.
Suomi on sitoutunut EU:n puolustusyhteistyön kehittämiseen. Olemme liittyneet pysyvään rakenteelliseen yhteistyöhön, joka mahdollistaa siihen osallistuvien jäsenmaiden puolustusyhteistyön syventämisen muita jäsenmaita pidemmälle.
Suomi edistää Naton laajennettujen mahdollisuuksien kumppanuuden sekä Naton ja Suomen ja Ruotsin välisen yhteistyön tiivistämistä. Pohjoismaisessa Nordefco-puolustusyhteistyössä korostuvat muun muassa tilannekuva-, harjoitus- ja koulutusyhteistyö.
Suomen kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Yhteistyön pyrkimyksenä on niin maiden puolustuksen kuin Itämeren alueen turvallisuudenkin vahvistaminen. Yhdysvallat on niin ikään Suomelle tärkeä kumppani, jonka kanssa tehtävä puolustusyhteistyö kohdistuu erityisesti materiaali- ja harjoitusyhteistyöhön.
Puolustusvoimien kansainvälisen toiminnan konkreettisimpia ilmentymiä ovat joukkomme kriisinhallintaoperaatioissa sekä kansainvälisissä harjoituksissa. Tälläkin hetkellä noin viisisataa suomalaista sotilasta, joista pääosa on reserviläisiä, turvaa ja rakentaa rauhaa yhteensä kymmenessä sotilaallisessa kriisinhallintaoperaatiossa ympäri maailmaa. Lisäksi 250 sotilasta ja neljä Hornet-hävittäjää on valmiudessa Naton kriisinhallintaan tarkoitetussa valmiusosastossa.
Kuva: Puolustusvoimat
Toimintaympäristöön suhteutettu puolustuskyky ja valmius
Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt. Naapurimaamme panostavat lisää puolustukseensa. Omasta puolustuksesta huolehtiminen on sekä velvollisuutemme että turvallisuusympäristöämme vakauttava tekijä. Viestimme on selvä: Suomi ylläpitää toimintaympäristön kehitykseen suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta.
Valmiuden kehittämistoimemme takaavat sen, että kykenemme jatkossakin vastaamaan Suomeen kohdistettuun sotilaalliseen uhkaan kulloisenkin turvallisuusympäristön ja sodankäynnin muutosten edellyttämällä tavalla. Toimien tarkoituksena on ensisijaisesti estää uhkien muuttuminen sotilaallisiksi konflikteiksi.
Ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustuspoliittinen selonteko antavat Puolustusvoimille selvän suunnan tulevaisuuteen. Riittävät resurssit suhteessa ympäristöömme ovat kuitenkin edellytys Puolustusvoimien kehittämiselle ja samalla puolustuskykymme säilyttämiselle ensi vuosikymmenelle.
Kirjoittaja
Kenraali Jarmo Lindberg on toiminut Puolustusvoimain komentajana syksystä 2014 alkaen. Hän on suorittanut 169. Maanpuolustuskurssin.
