Pääkirjoitus

Suuria muutoksia, paljon pysyvää

Kesän ja alkusyksyn aikana Suomen Nato-jäsenyyden merkitystä on arvioitu eri tavoin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan jäsenyys on merkittävä käännekohta Suomen poliittisessa historiassa. Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan kyseessä on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhui jopa Suomen ja Ruotsin ”pyhästä sitoumuksesta”.

Samalla muutoksen vauhtia hämmästeleviä kansalaisia on muistutettu pysyvyydestä. On todettu, että Suomi on täysin Nato-yhteensopiva, eikä jäsenyys muuta maamme ulkopolitiikkaa tai lainsäädäntöä. Pitkän ja jatkuvasti tiivistyneen kumppanuuden myötä Suomi on jo lähellä Natoa. ”Ei muuta kuin töpseli seinään”, kuvasi puolustusministeri 240. maanpuolustuskurssin avajaisissa.

Suomen liittyessä Natoon muuttuukin samalla kaikki ja ei mikään. EU:n jäsenelle liittoutuminen on yhtä aikaa sekä looginen jatkumo että suuri henkinen murros.

Muutoksista suurin on, että Suomea puolustetaan jatkossa yhdessä liittolaisten kanssa, ja toisaalta Suomi on sitoutunut liittolaistensa turvallisuuden tueksi. Monella tapaa maanpuolustus on ajateltava uudelleen. On muutettava toimintakulttuuria ja opeteltava ottamaan kantaa kysymyksiin, jotka eivät aikaisemmin ole meille kuuluneet. Jatkossa Suomi esimerkiksi on mukana päättämässä Naton ydinasepolitiikasta. Vaikka kaikkea muutosta emme itse huomaisi, muut näkevät meidät jatkossa eri tavoin – hyvässä ja pahassa osana länttä.

Toiset asiat pysyvät. Nato-jäsenyys ei muuta Suomen maantiedettä tai poliittista järjestelmää. Se ei poista yhtäältä muun puolustusyhteistyön, toisaalta Venäjän tuntemuksen tarvetta. Menestyäkseen Suomen on edelleen pyrittävä olemaan kokoaan suurempi maailmalla ja huolehdittava puolustuskyvystään. Suomen turvallisuus on yhä ennen muuta kaikkien suomalaisten asia.

Kaikki muutos ja pysyvyys ei ole Suomelle ennalta määrättyä, vaan kyse on myös valinnoista. On syytä tunnistaa vahvuudet, jotka kannattaa säilyttää ja karistaa ne vanhat tavat, jotka joutavatkin mennä.

Syyskuun 2022 Maanpuolustus-lehti avaa muutoksen ja pysyvyyden kaksoisvaikutusta. Sen artikkelit hahmottavat niin Suomen asemaa Naton jäsenenä ja Naton itsensä muutosta kuin huoltovarmuudelle, puolustusteollisuudelle ja pohjoismaiselle yhteistyölle tarjoutuvia uusia mahdollisuuksia. Toisaalta ne kertovat urakasta, jota askel kumppanuudesta jäsenyyteen vaatii.

Nato-teeman myötä otan vastaan Maanpuolustus-lehden päätoimittajan tehtävät Pete Piiraiselta. Työskentelen puolustusministeriössä vastuullani Suomen ja Yhdysvaltojen sekä Suomen ja Kanadan puolustusyhteistyö. Kiitos Petelle hienosta työstä lehden kehittämisessä, sen päälle on hyvä rakentaa. Tätä lehteä tehdään lukijoiden kanssa: kaikki palaute on tervetullutta!

Tuomas Koskenniemi
Päätoimittaja

Muut pääkirjoitukset: