On kiehtovaa pohtia, minkälaisia uusia teknologioita yhteiskuntamme keksii ja miten ne vaikuttavat jokapäiväiseen elämäämme. Tuntuu usein siltä, että emme voi ennustaa tulevaisuutta koska uudet teknologiat ovat niin mullistavia. Juuri tänä päivänä emme osaa nähdä mitä hyötyjä ja haittoja tekoäly tuo.
Tekoäly on osittain uhka, paljon enemmän kuitenkin mahdollisuus. Tietyt tekoälysovellukset tekevät mestareista vielä kyvykkäämpiä, useimmat tuovat maallikoille uusia kykyjä ja mahdollisuuksia.
Meillä on ihmiskuntana pitkä kokemus uusista teknologioista. On todennäköistä, että vastaisuuden mullistukset ovat luonteiltaan samantapaisia kuin aikaisemmat. Uusilla teknologioilla on lähes aina demokratisoiva vaikutus. Hyödyt tulevat laajojen ihmisjoukkojen käyttöön.
Kirjapaino toi lukutaidon kaikille. Sähkö toi kaikille mahdollisuuden lukea myös päivän pimeinä tunteina. Antibiootit toivat terveyden monelle ja lopulta kaikille. Polttomoottori toi fyysistä voimaa kaikille ja auto toi liikkumisen vapauden. Lentokone mahdollisti kansainvälisen yhteistyön ja kaupan. Tietokone toi kaikille mahdollisuuden vapaaseen tieteeseen, työntekoon ja yrittämiseen.
Lyhyellä tähtäimellä uusi teknologia luo merkittävää valtaa ja satumaisia rikkauksia kehittäjilleen. Sähköistyksen uranuurtaja oli General Electric. Kännykkämaailmassa ensin oli Nokia ja sitten Apple. Ohjelmistoissa Microsoft, Google ja Amazon Web Services. Sähköautoissa meillä on Tesla. Jokainen suurempi tai pienempi teknologiamullistus tuo liiketoimintamahdollisuuden rohkealle yrittäjälle. Pidemmällä tähtäimellä valta ja raha jakautuvat tasaisemmin.
Kun uusi teknologia on juuri keksitty, on meidän vaikea nähdä sen pitkän aikavälin merkitys. Uudet teknologiat ottaa vastaan sekä pieni ryhmä rajattoman mielikuvituksen ja uteliaan mielen omaavia yksilöitä että enemmistö, joilla on rajoittuneempi mielikuvitus. Tämä luo haasteen. Rajattomat pohtijat menevät liian pitkälle visioissaan ja enemmistö katsoo tilannetta liian lyhytnäköisesti, taktisesti tai kyynisesti. Syntyy tilanne, jossa uusi teknologia on yhtä aikaa ylimainostettu ja alimainostettu. Odotukset ovat liian korkeat tai liian matalat.
Esimerkiksi tekoälyn suhteen pohditaan, miten se voisi ratkaista tai hoitaa tämän päivän jokapäiväisiä askareita unohtaen, että tekoäly tulee löytämään käyttöalueita, joita emme tällä hetkellä miellä ollenkaan askareiksi tai tehtäviksi. Saatamme myös tuomita uuden teknologian sen hetkisen merkittävän heikkouden takia (kuten tekoälyn hallusinaatiot) unohtaen että uudet teknologiat pääsääntöisesti pääsevät lastentaudeistaan yli. Kauhistelemme uuden teknologian korkeaa hintaa sivuuttaen tosi seikan, että teknologian yksikköhinta aina laskee, alussa nopeastikin.
Kuva: Ilari Kallijärvi / Lehtikuva
Juuri tänä vuonna – 2024 – on tekoäly kaikkien huulilla. OpenAI-yhteisön tuottama ChatGPT-sovellus näki päivän valon vuonna 2022. Jo kahden kuukauden sisällä ChatGPT:n käyttämäärä oli noussut sataan miljoonaan. Näin nopeasti ei ole mikään aikaisempi ohjelmisto saavuttanut suosiota. Tästä lähti liikkeelle ennennäkemätön teknologia-aalto. Tiedenaiset ja -miehet, yrittäjät, pääomasijoittajat sekä alan yritykset lähtivät täysillä mukaan, investoiden enemmän resursseja kuin koskaan aikaisemmin uuteen ohjelmistoteknologiaan.
Jos Kalifornian kultakuume vuonna 1849 oli siihenastisen ihmiskunnan suurin hullaantuminen, niin tekoäly on sitä nyt. Ja samalla tavalla tämä uusi kuume tulee tuottamaan ennennäkemättömiä tuloksia – myöskin karvaita epäonnistumisia. Ihmiskuntamme tulee nousemaan korkeammalle teknologian ja hyvinvoinnin tasolle. Matkalle tulevaisuuteen tulemme näkemään sekä epäonnistumisia että onnistumisia.
Voittavan tekoälyn suuren kielimallin kehittäminen maksaa miljardeja. Harvalla on siihen varaa. Siksi pienempien pelureiden, kuten Suomen ja suomalaisten yritysten, kannattaa etsiä mahdollisuuksia rakentaa jotain suurten kielimallien päälle.
Tähänastinen ohjelmistoliiketoiminta on pysynyt itsenäisenä teollisuudenalana. Tekoäly muuttaa asetelmat. Tärkeimmät hyödyt tekoälystä eivät välttämättä toteudu ohjelmistoalalla vaan yhteiskunnan muilla sektoreilla. Bioteknologian, neurotieteiden ja ihmisen terveydenaloilla tekoäly voi tuottaa ratkaisuja, joita ihminen ei pystyisi itse (edes ryhmässä) pohtimaan ja laskemaan. Julkisen sektorin suunnittelutehtäviin ja hallinnointiin tekoäly saattaa tuoda uusia ulottuvuuksia – miksei lainsäädäntötyöhönkin. Tekoäly voi ratkaista sellaiset tieteelliset ja valtaviin tietomääriin perustuvat ongelmat, joihin ihmisen aivojen kapasiteetti ei kerta kaikkiaan riitä. Valmistava teollisuus saattaa tekoälyn avustuksella kokea valtavan mullistuksen ja nousun uudelle kehittyneemmälle tasolle.
Toimistotyön luonne varmaankin muuttuu tekoälyn ansiosta. Ensin ehkä pelkäämme muutoksia. Sitten huomaamme, että tekoäly on toimistotyöntekijälle hyödyllinen samalla tavalla kuin traktori maanviljelijälle tai satamanosturi laivanvarustajalle. Isommat tehtävät hoituvat helpommin.
Kun ihmiselle tuodaan uusi työkalu – oli se sitten mikroaaltouuni, taskulaskin tai tekoäly – tapahtuu kaksi asiaa. Toisaalta elämä helpottuu ja työt hoituvat kätevämmin. Aikaa säästyy ja ihminen voi keskittyä tuottavaan työhön. Tuntuu siltä, että ei tarvitse kaikkea osata syvällisesti koska työkalu avustaa.
Toisaalta ymmärryksen ja harkinnan vaatimustaso nousee. Pitää ymmärtää, mitä mikroon voi laittaa ja mitä ei. Pitää muodostaa käsitys montako kymmentä sekuntia kukin välipala tarvitsee mikrossa ja millä wattiteholla. Pitää varmistaa, että sähkölasku on maksettu. Pitää osata selittää huoltomiehelle, millä tavalla mikro on rikki. Elämä on helpompaa mutta myös vaativampaa. Ihmisellä on helpompi elämä, kunhan hän jaksaa olla skarppi. Ymmärtämisen ja huomion vaatimukset kasvavat.
Näin on myös tekoälyn kanssa. Jos haluamme saavuttaa työn tuottavuuden ja elämän helppouden uuden tason tekoälyn avustuksella, pitää meidän myös nostaa omaa ymmärryksen ja harkinnan tasoa. Meidän pitää opiskella, kokeilla ja pohtia. Meidän pitää luopua vanhoista toimintatavoista ja ottaa käyttöön uusia. Elämä tekoälyn kanssa on erilaista kuin elämä ennen sitä saman suuntaisella tavalla kuin elämä oli erilaista ennen mikroaaltouunin tuloa.
Kuva: Vesperstock / Shutterstock
Tavalliselle kansalaiselle tekoäly tulee monta kanavaa pitkin. Digitaaliset jättiyritykset ovat jo nyt vahvistaneet kuluttajapalveluitaan tekoälyllä. Kännykkä osaa kuunnella ja palvella käyttäjäänsä vaivattomammin. Työpaikoille tekoäly saapuu joko ulkoa ostettavien ohjelmistojen muodossa tai sisäisten kehitysprojektien tuloksena. Työnantaja edellyttää nyt, että työntekijät oppivat käyttämään uusia tekoälyyn pohjautuvia työkaluja ja prosesseja.
Jokapäiväisessä työssä ei enää riitä, että osaa etsiä internetistä tietoja. Jokaisen ihmisen oletetaan myös oppivan, miten tekoälyn avustuksella kirjoitetaan lähes täydellinen raportti tai asiakasviesti. Esiselvitykset ja alustavat projektisuunnitelmat syntyvät hetkessä tekoälyn avulla. Tekoäly on kuin huippuälykäs, mutta samalla täysin kokematon harjoittelija. Sille voi antaa monimutkaisia tehtäviä, mutta sille pitää myös antaa ohjausta ja runsaasti palautetta.
Kirjoittaja
Mårten Mickos on sarjayrittäjä. Hän on toiminut viiden mullistavan startup-yrityksen toimitusjohtajana, viimeiset 21 vuotta Kalifornian Piilaaksossa. Mickos on toiminut HP:n ja Sun Microsystemsin johtotehtävissä sekä Nokian hallituksessa. Hän on teknillisen fysiikan diplomi-insinööri ja Aalto-yliopiston kunniatohtori. Mickos on reservin aliluutnantti. San Franciscossa hän toimii Suomen kunniakonsulina.
