Kaksi ja puoli vuotta voimassa ollut uusi tiedustelulainsäädäntö on antanut Suojelupoliisille ja sotilastiedustelulle selvästi aiempaa paremmat mahdollisuudet hankkia tietoa Suomea uhkaavista ilmiöistä ja hankkeista. Ajantasainen tieto on edellytys sille, että uudet uhkat voidaan havaita ja estää ennalta. Toimivaltuuksia on otettu käyttöön harkitusti ja vähitellen. Tällä haavaa Suojelupoliisi käyttää kuitenkin aktiivisesti jo kaikkia uusia toimivaltuuksia Suomen, Suomessa asuvien ja Suomen intressien suojaamiseen.
Modernina turvallisuus- ja tiedustelupalveluna Suojelupoliisin on menestyäkseen elettävä jatkuvassa muutoksessa. Uudet toimivaltuudet eivät vielä takaa mitään, ellei niiden käyttäjä osaa elää ajassa ja ennakoida tulevaa. Suojelupoliisille suurin muutos eivät olekaan uudet toimivaltuudet, vaan nimenomaan viraston oman toimintatavan muuttuminen. Suojelupoliisilla on vahvat perinteet ulkomaisen vakoilun ja terrorismin torjunnassa. Näitä perinteitä vaalitaan ja kehitetään edelleen. Viraston päätehtäväksi on kuitenkin yhä enemmän noussut ennakoivan ja merkityksellisen kansallisen turvallisuuden tiedon tuottaminen päätöksentekijöiden tueksi.
Monissa maissa tiedustelu on ollut jo vuosikymmeniä olennainen ja välttämätön osa ulko- ja turvallisuuspoliittista päätöksentekoa. Suomessakin tiedustelun ja valtiojohdon yhteistyö on viime vuosina kehittynyt yhä tiiviimmäksi. Uskomme kuitenkin, että Suojelupoliisin osaamisesta on saatavissa irti paljon sellaisia hyötyjä, jotka eivät meillä vielä ole päätöksenteon arkipäivää.
Kansallinen turvallisuus läpileikkaa valtiojohdon päätöksentekoa. Venäjän toimet Ukrainan rajalla ja Valko-Venäjän hybridioperaatio ovat viime aikojen esimerkkejä toimintaympäristön nopeista heilahduksista. Käynnissä oleva globaalin maailmanjärjestyksen murros tärisyttää perustavanlaatuisesti kansallisen turvallisuuden perustuksia. Kiinan suurvaltatavoitteet, Venäjän toiminta Euroopassa ja Suomen lähialueilla, alati voimistuvat kyberuhkat, kriittisen infrastruktuurin yhä suurempi haavoittuvuus, monimuotoistuvat ääriliikkeet ja terrorismi ja vaikkapa syrjäytymisen seuraukset ovat kaikki päivittäin sekä Suojelupoliisin asiantuntijoiden että valtiojohdon pöydällä. Myös talous on yhä tärkeämpi osa kansallista turvallisuutta. Globaaleiden suuryritysten tavoitteet ja toiminta ovat ajoittain – ja tulevaisuudessa todennäköisesti yhä useammin – ristiriidassa turvallisuusnäkökohtien kanssa.
Kuva: Hanne Salonen / eduskunta
Tiedustelupalvelulle maailmanlaajuiset murroskohdat ovat aina suuri mahdollisuus. Juuri tiedustelu on usein paras, joskus ainoakin, keino hankkia tietoa uusista, nousevista ilmiöistä. Tiedustelun tukema valtiojohdon ajantasainen tilannekuva auttaa jäsentämään päätöksentekoa ja antaa parhaat mahdolliset edellytykset ennakoivalle johtamiselle.
Suojelupoliisi haluaa rakentaa yhdessä valtiojohdon kanssa Suomeen uutta tiedustelukulttuuria. Yhteistyö vakaana pohjana on vuosittainen tiedustelun painopisteiden asettamiskierros, jonka kuluessa Suojelupoliisi tapaa laajasti keskeisimpiä asiakkaitaan ja kuulee näiden tietotarpeista. Tiedustelun painopisteet ankkuroidaan tasavallan korkeimmalle tasolle, kun niitä käsitellään tasavallan presidentin johtamassa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa. Painopisteprosessissa siviili- ja sotilastiedustelun tiedonhankinnan kohteet sovitetaan yhteen päällekkäisyyksien karsimiseksi. Suojelupoliisin ja sotilastiedustelun yhteistyö on myös uudessa ajassa sujunut saumattomasti. Rakenteet ovat siis jo kunnossa. Jatkossa toivomme, että asiakkaamme kysyvät meiltä yhä enemmän kysymyksiä ja että kykenemme antamaan niihin hyödyllisiä vastauksia.
Paraskin tiedustelutieto on hyödytöntä, ellei sille ole käyttötarkoitusta. Kiinteä vuorovaikutus kumppaneidemme kanssa on edellytys sille, että Suomi kykenee hyötymään täysimääräisesti uuden lainsäädännön mahdollisuuksista. Suojelupoliisi haluaa tehdä työnsä niin hyvin, että päätöksentekijät suorastaan janoavat Suojelupoliisin tietoa keskeisten päätöstensä perustaksi.
Uusien, osittain ennalta-arvaamattomien uhkien lisäksi myös digitalisaatio ja nopea tekninen kehitys leimaavat tiedustelupalveluiden työtä. Kiihtyvä teknologian kehittyminen tuo tulevina vuosina mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta myös riskejä ja haavoittuvuuksia. Datan määrä lisääntyy, ja tietomurtojen, -vuotojen ja vihamielisten kyberoperaatioiden mahdollisuus kasvaa. Kvanttilaskenta tuo kokonaan uuden ulottuvuuden esimerkiksi tiedon salaamiseen ja salauksen purkamiseen. Suojelupoliisi on määrätietoisesti kehittänyt omaa digiosaamistaan ja kykyään toimia kyberympäristössä. Silläkin saralla on saatu jo merkittäviä onnistumisia, muun muassa eduskuntaan kohdistuneen valtiollisen tietomurron yhteydessä.
Suurvallat suojaavat ajoittain aggressiivisestikin omia intressejään tiedustelun avulla. Teknisten kyvykkyyksien kehittämiseen käytetään suunnattomia summia. Suomen tiedustelulait ovat puhtaasti puolustuksellisia, mutta silti meidänkään ei ole varaa nukahtaa hetkeksikään. Suojelupoliisi on rakentanut uusia kyvykkyyksiä määrätietoisesti ja järjestelmällisesti. Tiukentuvassa taloustilanteessa olisi erityisen tärkeää huolehtia siitä, että näitä kyvykkyyksiä kyetään ylläpitämään ja samaan aikaan myös kehittämään uutta.
Suomalaiset viranomaiset toimivat kansan luottamuksen varassa. Erityisen tärkeää luottamus on niille turvallisuusviranomaisille, jotka joutuvat yhteistä hyvää suojatessaan puuttumaan kansalaisten perusoikeuksiin. Uuden lainsäädännön ensimmäiset soveltamisvuodet ovat osoittaneet, että suomalainen tiedustelulainsäädännön soveltaminen ei ole eikä sen tarvitse olla ristiriidassa yksilön oikeuksien kanssa. Tiedusteluvalvontavaltuutettu ei ole kertomuksissaan havainnut huomautettavaa Suojelupoliisin toiminnasta, ja myös yhteistyö eduskunnan uuden tiedusteluvalvontavaliokunnan kanssa on sujunut saumattomasti. Vuotuisessa kansalaiskyselyssä yhdeksän kymmenestä suomalaisesta kertoi tänäkin vuonna luottavansa Suojelupoliisin toimintaan. Luottamus on kaiken työmme perusta, ja haluamme ansaita sen uudestaan joka päivä.
Kirjoittaja
Suojelupoliisin päällikkö. Hän on aiemmin työskennellyt mm. valtiosihteerinä ja ylijohtajana sisäministeriössä sekä valtiokuntaneuvoksena eduskunnan ulkoasiain- ja puolustusvaliokunnissa. Pelttari on suorittanut 169. maanpuolustuskurssin.
