En haluaisi olla ekonomisti, jonka työ on perinteisin tavoin koettaa saada Suomen kansantalouden yhtälö ratkaistua siten, että selviämme. Laskentamallissani olisi vain perinteisiä työkaluja, ja neliskulmaisia palikoita pyöreisiin reikiin. Kuten työeläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto sanoi Startup-ministeriö-podcastissa huhtikuussa 2024: “Suomen ongelmat eivät ratkea makrotaloudellisilla keinoilla.” Suomi-yhtälöön ei löydy enää sopivia muuttujia olemassa olevan talouden rakenteessa.
Suomi on ollut valtava menestystarina. Olemme olleet vuosisadan vaihteessa alkaneessa teollistumisessa voittajien puolella. Tätä menestystä jatkoi taidolla, työllä, ajoituksella ja onnella luotu Nokia. Väitän, että olemme pysähtyneet uskomaan omaan menestykseemme, emmekä huomanneet, mitä maailmalla tapahtuu. Kun kuuntelen Nokian hurjan kasvun luoneen tiimin kertomuksia, leimaa niitä startup-tyyppinen hallittu riskinotto, nälkä, kunnianhimo, asioiden raju tekeminen ja ennakkoluulottomuus. Tämä ei kuvaa Suomea vuonna 2024.
Edellisen kahden vuosikymmenen aikana maailman suurin arvo on luotu teknologiassa. Maailman kymmenestä arvokkaimmasta yhtiöstä seitsemän on teknologiayhtiöitä. Uskon, että Suomen tulevaisuus rakentuu sekä perinteisten teollisuus- ja palveluyritysten mutta erityisesti uusien teknologiayritysten varaan. Siltikin ihmettelen, kun paperitehdas menee kiinni, lentää paikalle ainakin yksi ministeri. Kun Google avaa tekoälykeskuksen Suomen sijaan Sveitsiin tai Ranskaan, ei kukaan meistä edes huomaa asiaa. Keskitymme asioihin, jotka eivät ole tulevaisuutemme kannalta relevantteja. Samalla kehumme itseämme, kuinka meillä on maailman parasta tekoälyn osaamista, paras biopankkilainsäädäntö ja maailman johtava terveydenhuolto. Jostakin syystä nämä eivät vain käänny vaurautta ja kansalaisten hyvinvointia lisääväksi yritystoiminnaksi. Mietimme, luomme rakenteita, analysoimme paperilla, pidämme juhlapuheita ja jopa kiistelemme. Olisiko aika toimia?
Viime vuonna ruotsalaiset startup-yhtiöt keräsivät 4,7 miljardia euroa kasvupääomaa. Se on viisi kertaa enemmän kuin me Suomessa vuonna 2023. Pääosa tästä on vihreän siirtymän rahoitusta, jonka piti olla meidän aluettamme vihreän energian tarjoilemana. Ruotsin osakemarkkinat ovat tuottaneet noin 50 prosenttiyksikköä Suomea enemmän edellisen viiden vuoden aikana. Energiatransition investoinnit Euroopassa kasvoivat vuonna 2023 noin 40 %, kun Suomessa ne supistuivat.
Kuva: Ilari Kallijarvi / Lehtikuva
Maailmassa jaetaan tällä hetkellä varallisuutta uudelleen. Yhdysvallat on uusissa teknologioissa voittanut puolijohteet, mikrotietokoneet, Internetin, sosiaalisen median ja matkapuhelimet, ja on nyt voittamassa tekoälyä, datataloutta ja ehkä myös vihreää siirtymää. Tämä on uusi teollinen vallankumous, ja me elämme sen keskellä. En silti näe, millaisia politiikkatoimia Suomi tekee tällä hetkellä, jotta olisimme voittajia myös tässä uudessa teollisessa vallankumouksessa. Juhlapuheet eivät riitä politiikkatoimiksi. Maailman megatrendit ovat digitaalisuus ja ilmasto, ja niihin panostaminen ei voi olla kovin iso virhe.
Jotta tämä ei ole liian synkkä valitusvirsi, niin sanotaan, että olen yrittäjänä optimistisesti erittäin huolissani. Olen erittäin huolissani, että emme uskalla radikaalisti uudistua. Jostain syystä Suomen poliittinen järjestelmä ei käsitä, miten valtavan kovaa kansainvälinen kilpailu työvoimasta ja yrityksistä on. Uskottelemme itsellemme, että “ihan hyvä” riittää. Se ei riitä, koska vain voittaja palkitaan. Edelliset noin kaksikymmentä vuotta ovat osoittaneet, että nykyinen teollinen pohja ei ole ratkaisu Suomen hyvinvoinnin rahoitukseen. Kaikki näkevät alaspäin menevät käyrät, mutta emme jostain syystä osaa tehdä politiikkatoimia, joilla olemassa olevaa yritysrakennetta uskalletaan uudistaa. Suomen on yksinkertaisesti voitettava teknologiavallankumouksessa, tai saatamme olla mennyttä.
Olen optimistisesti huolissani, koska Suomessa on siemen kylvetty. Teknologia ja tulevaisuuden vauraus kehittyy uusissa teknologiayrityksissä. Startup-yritykset Suomessa tällä hetkellä työllistävät 1 % työllisistä, vastaavat 2 % kaikkien yritysten liikevaihdosta mutta ovat jo 10 % viennistä – mikä on yllättänyt monet. Oikeilla politiikkatoimilla Suomen työllisistä 10 % voi vuonna 2035 hyvinkin olla töissä uusissa teknologiayrityksissä, joissa myös työn tuottavuus on korkealla tasolla. Tämä on muutos, joka meidän on yksinkertaisesti saatava aikaan.
Millaisia politiikkatoimet sitten voisivat olla? Yli hallituskausien ylettyvä innovaatiopolitiikka, jonka keskeisenä elementtinä on kansainvälisen osaamisen, pääoman ja yritysten houkuttelu Suomeen. Malliksi kelpaa esimerkiksi Israel, joka 80-luvulla päätti muuttaa itsensä appelsiinien kasvattajasta maailman johtavaksi teknologiakeskukseksi. Politiikkatoimet ovat yksinkertaisia, ja ne on listattu useassa selvityksessä vuosien varrella. Monet niistä ovat yksittäin pieniä, mutta kertautuvat yhdessä toteutettuina. Tällaisia ovat esimerkiksi ulkomaisten osaajien verohelpotukset Tanskan tai Portugalin tapaan, tänne pysyvästi sijoittuvan t&k-toiminnan verohelpotukset Israelin tyyliin, työsuhdeoptioiden verotus, koulujen englanninkielisten luokkien lisääminen, henkilöstöannin puutteiden korjaaminen, osaajien ja heidän perheidensä maahantulon prosessien kitkan poistaminen ja t&k-tukipolitiikan uudistaminen. Voisimmeko vaikka antaa täyden verovapauden tänne muuttavalle erityisosaajalle?
Pragmaattinen innovaatiopolitiikan onnistuminen yritystasolla ratkaisee Suomen kohtalon. Keskeinen kysymys on, pystymmekö kasvattamaan Suomesta satakunta oman alueensa johtavaa, uutta keskisuurta teknologiayhtiötä. Valitettavasti tällä viestillä saa eduskuntavaaleissa vähemmän ääniä kuin viineillä ruokakaupoissa. Suomen on oltava nykyisen teknologiamurroksen voittajien joukossa. Maailmantalouden palikoita jaetaan parhaillaan uudelleen, ja me haluamme voittaa.
Kirjoittaja
Timo Ahopelto on yrittäjä ja aikaisen vaiheen startup-sijoittaja. Ahopelto perusti ohjelmistoyhtiö CRF Health Oy:n, josta tuli Suomen neljäs yksisarvinen eli yli miljardin dollarin arvoinen yhtiö. Tällä hetkellä hän työskentelee pääomasijoitusyhtiö Lifeline Venturesin perustajaosakkaana, ja on muun muassa Nokian, Oura-älysormusyhtiön, Solidiumin ja Suomen Startup-yhteisön hallituksessa. Lifeline Ventures tunnetaan erityisesti Ouran, Woltin, Iceyen ja Supercellin aikaisen vaiheen sijoittajana. Ahopelto on suorittanut 246. maanpuolustuskurssin.
