Milloin kuulit viimeksi uudistavan ja innostavan vision Suomen tulevaisuudesta? Niinpä.
Kuva: Otso Kähönen / Events Helsinki
Viime vuosien kriisit ja yllätykset ovat kaventaneet niin yhteiskuntien kuin yksittäisten ihmisten tulevaisuushorisonttia. Huomio keskittyy ymmärrettävästi nykyhetkestä selviämiseen, ja tulevaisuudesta käytävä keskustelu typistyy varautumiseen, säilyttämiseen ja uhkakuvien torjuntaan. Tulevaisuutta ei voi kuitenkaan kriiseissäkään laittaa tauolle. Siksi kansakunnan tulevaisuusresilienssin kannalta on tärkeää tukea ihmisiä kuvittelemaan toivottavia, mahdollisia tulevaisuuksia, jotka ottavat nykyhetken haasteet tosissaan, mutta katsovat kauemmas akuuteista kriiseistä. Tulevaisuuteen liittyy aina lukematon määrä mahdollisuuksia, ja parempaa tulevaisuutta luodaan vain niitä tunnistamalla ja niihin tarttumalla.
Nykyhetken työnnön ja menneisyyden painon lisäksi Suomen mahdollinen tulevaisuus muodostuu tulevaisuuden imusta eli tulevaisuuskuvista, visioita ja suunnitelmista. Ne luovat ymmärrystä siitä, millainen tulevaisuus näyttäytyy Suomessa mahdollisena, mikä on parasta mitä voisi tapahtuu ja millaisia toiveita tulevaisuuteen liittyy. Tulevaisuuden imua on tärkeä tarkastella, koska oletuksemme tulevaisuudesta vaikuttavat toimiimme tässä hetkessä.
Miten tunnistaa Suomen tulevaisuuteen liittyviä mahdollisuuksia ja valintoja? Tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä voi hahmottaa tulevaisuudentutkija Sohail Inayatullahin kehittämän tulevaisuuskolmion avulla. Ensiksikin tulevaisuuteen vaikuttaa menneisyyden paino. Se koostuu jo tapahtuneista asioista, jotka asettavat tulevaisuudelle rajoituksia ja esteitä: ne voivat olla erilaisia sitkeitä uskomuksia ja kestämättömiä maailmankuvia, arvoja tai ajattelumalleja. Toiseksi mahdolliseen tulevaisuuteen vaikuttaa nykyhetken työntö, eli parhaillaan meneillään olevat muutokset. Megatrendit hahmottavat kokonaiskuvaa kehityskuluista, joita olisi vastuutonta ohittaa Suomen tulevaisuuden ja keskeisten valintojen ennakoinnissa.
Tulevaisuuden imua luodaan toivoa luovilla tulevaisuuskuvilla
Nyt vaalikeväänä toivoisi kuulevansa runsaasti erilaisia, uudistavia visioita Suomen tulevaisuudesta. Usein yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä olevat tulevaisuuskuvat ovat säilyttäviä, vaihtoehdottomia tai uhkakuvia maalailevia. Sitran maaliskuussa 2023 julkaiseman Tulevaisuusbarometrin mukaan suomalaiset toivovat Suomen tulevaisuudelta hyvin perinteisiä asioita: hyvinvointivaltion säilyttämistä ja julkisen talouden tasapainottamista, turvallisuutta ja tasa-arvoa. On paljon helpompi kertoa, mikä on tässä ajassa arvokasta kuin kuvitella muutaman sukupolven päähän ulottuvaa parempaa yhteiskuntaa.
Mielikuvituksettomuuden ja vaihtoehdottomuuden taustalla on monia tekijöitä rationaalisuuden ylistyksestä yksilökeskeisyyttä korostavaan kulttuuriin. Nykyhetken työntö ja menneisyyden paino kertovat asioista, joista voidaan argumentoida tieteeseen ja faktoihin perustuen. Tulevaisuuden imua luovista tulevaisuuskuvista ja visioista ei ole samalla tavalla todisteita, ja siksi tarvitaan aivan toisenlaista keskustelua ja tulevaisuusajattelun avartamista. Niin yksilöiden kuin yhteiskunnan tasolla tarvitaan kykyä käsitellä epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, joka tulevaisuuteen aina liittyy.
Sumuisessa ja epävarmassa yllätysten maailmassa ei voi enää luvata ennustettavuutta, mutta visiot voivat näyttää suuntaa ja vahvistaa toivoa ja toimijuutta. Visiot rakentavat paitsi strategisuutta ja kansalaisten luottamusta, myös välittävät viestiä muulle maailmalle siitä, millaisen arvo- ja ajattelumaailman pohjalle Suomea rakennetaan, millaisella etunojalla meneillään oleviin kehityskulkuihin suhtaudutaan. Tulevaisuuden imua voikin peilata siihen, millaisena kansainvälisenä kumppanina Suomi näyttäytyy tai millaisia investointeja Suomeen kannattaa nyt ja tulevaisuudessa tehdä. Entä millaista on seuraavien sukupolvien hyvä elämä tulevaisuuskuvien valossa?
Tärkeä kysymys juuri nyt on, kuka saa käyttää tulevaisuusvaltaa eli määrittää tulevaisuuskuvia Suomesta. Keitä tulevaisuuskuvissa näkyy, millaisia intressejä erilaiset visiot edustavat ja minkälaisille oletuksille ne perustuvat. Perinteisesti visioita pääsee yhteiskunnallisessa keskustelussa esittämään muutoinkin yhteiskunnallista valtaa käyttävä, kapea joukko. Tunnistavatko ihmiset itsensä tällaisista visioista ja haluavatko olla mukana tekemässä niitä todeksi? Megatrendien kuvaamat muutokset ovat sen verran mittavia, että tarvitsemme yhä suuremman joukon mukaan tekemään parempaa tulevaisuutta. Visioiden moninaisuutta ruokkimalla voimme paremmin haastaa oletuksia tulevaisuudesta ja hahmottaa myös yllättävämpiä tulevaisuusvaihtoehtoja.
Visioiden Suomessa tulevaisuutta tehdään yhdessä.
Kirjoittaja
Katri Vataja toimii Sitrassa ennakointi- ja strategiajohtajana. Hänellä on laaja-alainen kokemus strategiatyöstä ja yhteiskunnallisesta ennakoinnista sekä vaikuttavuuden kehittämisestä ja arvioinnista, ja hän kehittää näihin liittyviä lähestymistapoja ja menetelmiä postnormaaliin yllätysten aikaa sopiviksi. Katri on koulutukseltaan sosiologi ja hallintotieteiden tohtori. Vataja osallistuu artikkelin julkaisuhetkellä 244. maanpuolustuskurssille.
